NÄYTTELYT JA KOKOELMAT

Näyttelyt

PERUSNÄYTTELY

Museon perusnäyttely antaa yleiskuvan Ahvenanmaan luonnosta, kuin myös metsästys- ja kalastuskulttuurista. Keskeisessä osassa ovat hylkeenpyynti, linnustus keväällä, verkkokalastus ja urheilukalastus. Kalastusmajassamme voit myös kokea millaista elämä kalastusleirillä on voinut olla. Yhdestä näyttelyhuoneestamme löydät asenäyttelymme.

TIETOA ERI NÄYTTELYN OSISTA

Hylkeenpyynti

Saariston ensimmäiset asukkaat olivat hylkeenpyytäjiä. Hylje oli elintärkeä saaliseläin vuosituhansien ajan ja hylkeestä käytettiin hyväksi kaikki – liha, nahka ja rasva, jota voitiin käyttää lamppuöljynä ja kyllästysaineena. Hylkeitä pyydettiin vuorokauden ja vuoden ympäri mitä suurimmalla kekseliäisyydellä verkon, nuijan, harppuunan, koukkujen ja pyssyn avulla. Hylkeitä pyydettiin veneestä käsin tai jään päällä sisäsaaristossa tai avomerellä.
Metsästys saattoi olla huvia rauhallisella ja kauniilla kesäsäällä. Kylminä talviöinä, jolloin metsästäjät ajelehtivat avoveneissään jäälauttojen keskellä, se oli kuitenkin vaarallista ja jopa epäinhimillistä.


Nuottakalastus
Nuottakalastus on yksi vanhimmista kalastusmenetelmistä. Silakan nuottakalastuksesta on mainintoja jo 1300-luvulta. SILAKKANUOTTA oli valtavankokoinen pyyntiväline. Sillä saattoi olla pituutta 200 metriä ja syvyyttä 20 metriä. Keväällä kalastettiin kutusilakkaa pääasiassa nuotalla, mutta 1800-luvulla alettiin kalastaa koukkuun laskettujen silakkaverkojen avulla.
Myös suomukalaa, kuten ahventa ja haukea, kalastettiin nuotalla. PIKKUNUOTTAA, joka oli noin 60 metriä pitkä ja kolme metriä syvä, vedettiin rantaa kohti, kun taas TYÖNTÖNUOTTAA vedettiin kahden yhteen kiinnitetyn pienemmän veneen avulla. Kiinnittämällä työntönuotta kahteen pikkunuottaan saatiin ISONUOTTA, jolla kalastettiin pääasiassa ahventa marras- ja joulukuussa.
Rysillä kalastaminen korvasi suomukalan nuottakalastuksen 1800-luvulla. Eckerössä vedettiin pikkunuottaa kuitenkin vielä 1950-luvulla. Silloin käytetty nuotta kuuluu museon kokoelmiin.’


Veneet
Saaristolaistalonpojalla oli useita veneitä. ÖKAN-soutuvenettä käytettiin metsästysretkillä, hyljejäillä ja keväällä merilintujen munia kerättäessä. SOUTUSUMPUN kalalaatikossa pidettiin ahvenet elävinä rysiä koettaessa. JOLLAA tai pienempää VERKKOVENETTÄ käytettiin verkkoja koettaessa ja lyhyemmillä metsästysretkillä.
SILAKKAVERKKOVENEELLÄ kalastettiin silakkaa ja tehtiin pitkiä retkiä hyljejäille kevättalvella tai lähdettiin markkinamatkoille Turkuun ja Helsinkiin.
Mannerahvenanmaalaisilla oli usein osuuksia SKUTA-pursista, joilla purjehdittiin myymään halkoja, suolasilakkaa ja teuraskarjaa.
Ulkosaaristossa asuvilla saattoi oli osuus KAJUUTTAVENEESTÄ, jolla purjehdittiin mukavammin Helsinkiin, Rääveliin (Tallinnaan) ja Baltischportiin (Paldinskiin).


Kalastusleirit
Monet ahvenanmaalaiset kylät olivat heinäkuun lopusta syyskuun puoliväliin lähestulkoon autioita. Tuolloin kaikki kynnelle kykenevät olivat pyytämässä syksyn kutusilakkaa. Silakkaa saatiin avomeren ääreltä ja ulkosaariston karuille luodoille rakennettiin
kalastusleirejä yksinkertaisine tupineen. Jokaisessa mökissä asui usein useita perheitä ja osa kalasavottaväestä nukkui veneissä. Työpäivät olivat pitkiä ja raskaita, mutta silakkasavotta koettiin usein mukavana vaihteluna kylien arjelle. Lauantai-iltana, sunnuntaina ja myrskypäivinä pidettiin ”verkkovapaata”. Tuolloin levättiin, paikkailtiin verkkoja ja korjattiin kalastusvälineitä, seurusteltiin, pelattiin korttia ja tanssittiin lasten leikkiessä. Ahvenanmaan saaristossa on sadoittain luotoja, joita on käytetty aika ajoin verkkokalastuksen savottapaikkoina. Näitä ovat esimerkiksi Rannöarna, Väderskär, Pattungarna, Stenbådan, Måsskär, Rödhamn, Sältingskär, Kökarsören ja Mörskären.


Markkinamatkat
Ahvenanmaalaiset talonpojat olivat aikojen saatossa purjehtineet muun muassa Tukholmaan, Turkuun ja Helsinkiin myymään pääasiassa suolasilakkaa ja ostamaan suolaa, viljaa ja muuta tarpeellista. Markkinamatkat toivat vaihtelua arkeen, mutta saattoivat olla myös vaarallisia. Sää ja tuulet olivat arvaamattomia ja olot veneessä olivat vähintäänkin alkeelliset. Avoveneet katettiin yöksi puomiin kiinnitetyllä purjeella, jonka alla nukuttiin veneen pohjalla. Jos veneessä oli kajuutta, venekunnalla oli katto pään päällä, vaikka kajuutassa oli sekä ahdasta että kosteaa. Saaristolaiset olivat kuitenkin tottuneet yksinkertaisiin oloihin. Silakkaa kalastettaessa asuttiin viikkokaupalla yhteen ahtautuneina pienen kalasavottamökin ainoassa huoneessa uloimmilla luodoilla avomeren äärellä.

Vaihtuva näyttely

Kesällä on mahdollista tutustua vuosittain vaihtuvaan näyttelyymme.

Kalastusvene Svanö

Kalastusvene on rakennettu Ahvenanmaalla kalastaja Rolf Häggblomin ja hänen poikansa Larsin toimesta. Laivaa rakennettiin lähemmäs 130 päivää, se on 13 metriä pitkä ja 4 metriä leveä. Moottorina on käytetty 73 metrin Valmet-moottoria, joka on kulkenut 9 solmun nopeudella. Venen vesillelasku tapahtui 1970 Marsundissa, Hammarlandissa. Museoon vene lahjoitettiin 1996. Vene on sijoitettuna museon ulkopuolelle ja siihen pääsee tutustumaan läpi vuoden.

Geopolku

Museon vierestä alkaa geopolku ”Läpi tulen ja jään”, joka kertoo Ahvenanmaan geologisesta historiasta. 380 metriä pitkä polku vie sinut aikamatkalle 2000 miljoonan vuoden läpi, tulivuorten, fossiilien ja jääkauden kautta. Polkua reunustavat eri aikakausien kivilajit ja polun lopussa opit kaiken tämän päivän kallioista ja siitä, miltä tulevaisuus näyttää.

Kokoelmat

Etnografiset kokoelmat – esineitä ja objekteja Ahvenanmaan metsästys- ja kalastuskulttuurista. Kokoelmat ovat pääasiassa 1800-luvun jälkeiseltä ajalta, mutta muutamia yksittäisiä vanhempia esineitä esiintyy myös.

Luonnontieteelliset kokoelmat – kokoelmat koostuvat pääasiassa täytetyistä eläimistä ja linnunmunista. Museo on ainoa Ahvenanmaalla, jossa luontoa tuodaan esille.

Arkisto – museolla on muutamia yksittäisiä 1800-lukua vanhempia dokumentteja omistuksessaan. Vanhin on vuodelta 1664 peräisin oleva metsästystä ja linustusta koskeva laki.

Kirjasto

Museolla on pieni käsikirjasto, jossa on metsästys- ja kalastuskirjallisuutta. Kirjoja ja lehtiä voi lukea museon aukioloaikoina. Vanhempaa kirjallisuutta ja lehtiä voi tilata etukäteen luettavaksi.

+358 (18) 38 299
+358 (0)40-588 6716
info@jaktfiskemuseum.ax
Close Menu